Tämän kalan tunnistaa hopeisista kyljistä, harmaista evistä sekä suhteellisen pienestä päästä. Tällä kalalla on myös rasvaevä, jonka avulla sen erottaa särkikaloista. Yläleuka on alaleukaa pidempi, mikä on myös hyvä apu tunnistamiseen.
Tätä kalaa kalastetaan rannikolla pohjaongella keväisin. Myös pilkkiminen ja perhokalastus on yleistä tätä kalaa kalastettaessa.
Tämän kalan tunnistaa helposti suuresta purjemaisesta selkäevästä. Ravinnokseen kala käyttää hyönteisiä, nilviäisiä ja äyriäisiä, mutta suuret yksilöt syövät myös pieniä kaloja. Tämän kalan Suomenennätys on 2,47kg.
Lajia kalastetaan pilkillä ja virvelöimällä, perhokalastus on myös hyvin yleistä tätä kalaa kalastettaessa. Järvi ja merialueella se suosii karikoita ja kivikkoisia rantoja, joessa virtapaikkoja.
Tämä kala on helppo tunnistaa. Sen ruumis sukkulamainen, väritykseltään pienempänä harmahtava, vähän vihertävä. Selässä kalalla on tummaa kuviointia ja isompana kyljissä myös kellertävää sävyä. Kalan silmät ovat tummat ja ulkonevat. Leuoissa on teräviä hampaita, joten kalan suuhun ei sormia pidä laittaa. Yleisimmin tätä kalaa kalastetaan jigaamalla, vetouistelemalla ja pilkkimällä. Suomesta saatu suurin yksilö painoi 14,7kg .
Tämän kalan tunnistaa kirkkaista vatsaevistä, kullan värisistä kyljistään sekä korkeasta selästä.
Tätä kalaa kalastetaan onkimalla, matoja, maissia ja toukkia apuna käyttäen. Suurin Suomesta saatu yksilö on painanut 1,244kg.
Tämän kalan tunnistaa hopeisista kyljistä, tummista evistä sekä punertavista silmistä.
Tätä kalaa voi kalastaa pilkkimällä tai ongella, myös perhoon se nappaa hanakasti. Tämä kala kuuluu särkikaloihin, josta saa myös hyvän vihjeen lajin tunnistamiseen. Suurin Suomesta saatu kala painoi 1,42kg.
Tämän kalan tunnistaa tukevasta pyrstöstä, keltaisista silmistä sekä punertavista vatsaevistä.
Tätä kalaa voi kalastaa ongella, mutta se nappaa hanakasti myös virveliin, jossa on pieni lippa tai vaappu. Pilkkijällekään ei tämän kalan saaminen ole mahdottomuus, perhokin sille kelpaa. Tämäkin kala kuuluu särkikaloihin. Suurin Suomesta saatu kala painoi 4,136kg.
Tämä kala on yksi suurimmista särkikaloistamme ja varsinkin pienenä sen voi sekoittaa Pasuriin. Pasurista kalan erottaa tarkastelemalla silmän etureunan etäisyyttä kuonon kärjestä. Tällä kalalla etäisyys on suurempi kuin silmän halkaisija, Pasurilla silmä on yhtä kaukana kuonon kärjestä kuin silmän halkaisija. Tämä kala syö pohjasta, joten onkijan kannattaa asettaa syötti pohjantuntumaan. Suomenennätys on tällä kalalla 7,45 kg
Tämä raitapaidaksikin kutsuttu kala on hyvin yleinen suomessa. Tätä kalaa kalastetaan usein ongella, pilkillä ja jigaamalla. Kyseessä on parvikala. joten kun saa yhden, löytyy paikalta usein myös joukko muita ahneita raitapaitoja. Tämä kala on myös Suomen kansalliskala. Tämä kala voi saavuttaa jopa yli kahden kilon painon, Suomenennätys on 2,87kg.
Tämän kalan tunnistaa suuresta hampaallisesta suusta, kurkun hajusta sekä rasvaevästä. Kalan väritys voi vaihdella hopean harmaasta, vihertävän sinertävään. Tätä kalaa voi kalastaa pilkillä ja verkoilla, myös lippoaminen on yleistä kutuaikana. Suomenennätys tällä kalalla on 0,26kg.
Tämä hopeakylkinen kala muistuttaa hieman muikkua, mutta muikusta kalan erottaa kellertävä silmä, rasvaevän puuttuminen sekä suuremmat suomut. Kala kuuluu särkikaloihin ja on tärkeä petokalojen ravinnonkohde. Tätä kalaa saadaan ongella, kun käytetään tarpeeksi pientä koukkua ja syöttiä. Pisin suomesta saatu yksilö oli 24,8cm.
Tämän otuksen tunnistaa vaaleista tai sinertävistä täplistä saksissa. Tämä pohjassa kulkeva otus ei kuulu meidän alkuperäiseen lajistoon, joten se on ns. vieraslaji. Näitä pyydetään merroilla, joissa yleensä on aina kalanpaloja syöttinä. Suurimmat yksilöt voivat olla liki 20 cm kokoisia.
Voit tallentaa tuloksesi kuvana ja jakaa sen haluamassasi kanavassa.
Tee testi:
vapaa-ajankalastaja.fi/kalatesti